ylämäkeä

Se on kuulkaas ylämäkeä ja jyrkkää sellaista.
Pajalta tuli tänään tyly tuomio, Pollen moottoria ei saada enää ehjättyä.
En uskaltanut edes kysyä paljonko tämän tiedon saaminen tuli maksamaan.
Uusi moottori pitää kuullemma hommata. Ai jaahas. Selvä.
Niinku googlettamalla vai?!
Tosi pitkä oli korjaamon auttava käsi...
Onneksi niitä on muualla.

Nyt pepun alla on Polleakin vanhempaa, melkein museokamaa.
Mutta toimivaa sellaista ja hei, penkinlämmitinkin toimii.
Eihän tässä  ylämäestä huolimatta voi kuin hymyillä!

eteinen

Tekisi mieli maalata eteiseen vähän valoa.
Beigen tilalle valkoista.
Kuvakollaasin paikalle olisi tunkua monilla ideoilla, mutta taidan olla liian kiintynyt kuviin voidakseni luopua niistä.
Ne toivottavat kivasti tervetulleeksi kun astuu sisään.
Lasten ihanat kuunaamat :)

Taustalla pilkahtaa olohuone, jonne hain tänään uuden maton.
Kyllä, niin juuri, sen Ikean Blogimaton. Jälleen kerran pyörsin päätökseni.
Nyt silmä koittaa totutella siihen. Vähän se tuntuu rauhattomalta ja raidat vilisevät silmissä.
Kahden vaiheilla ollaan...sekä maalauksen että maton suhteen.

Polle pajalla

Eilen Polle sanoi itsensä irti.
Jätti tylysti ilman ennakkovaroituksia Turuntien varteen.
Se on palvellut enemmän tai vähemmän uskollisesti jo lähes kaksitoista vuotta. Nyt siinä toimii parhaiten enää penkinlämmitin.

Kyseessä on siis ajopeli. Arjen välttämättömyys ainakin minulle.
Jo päivä ilman autoa on vaatinut asioiden ja aikataulun uudelleen organisointia.
Kävellen kauppaan ja parturiin, lapsi ja lasti pulkalla takaisin.
Lapsia asia ei tunnu painavan, heillä kun ei ole koskaan kiire mihinkään.
Kauppareissullakin tuli lähes seitsemänkymmentä koirankakkaa laskettua.
Nämä kaikki olisimme missanneet jos olisimme ajaa hurauttaneet autolla.

lasten leikit tulevat elävästä elämästä...

Kauhulla ajattelen tulevia arkiaamuja. Normaalistikin ne ovat yhtä tulipalokiirettä ja hammastenkiristystä.
Nyt pitäisi ehtiä kävellen kouluun ja päiväkotiin. Heikompaakin hirvityttää.
Pollen korjaaminen kestää noin viikon.
Koitan uskotella että viikko hurahtaa nopeasti ja sehän on VAIN viikko elämästäni.
Mootorin korjauksesta annettu kustannusarvio sai vatsan muljahtamaan ympäri, mutta sehän on VAIN rahaa...

Onneksi talviloma alkaa olla lopuillaan. Kovin monesta suunnitelmasta ei onneksi tarvinnut luopua.
Harmitukseen ajattelimme lämmittää saunan ja katsoa Voice of Finlandia.
Kuolleena syntynyt ajatus, saunan ohjauspaneeli ei nimittäin toimi.
Arghhhhhhhhhhh!

Nyt on istuttava takamus tiukasti sohvassa ettei mitään hurjempaa enää tapahdu.

Hei leppoisaa viikonloppua!

Toivottavasti teillä menee paremmin ;)

k o l t t u

Nyt pitäisi löytää joku asu häihin, siis k o l t t u.
Lähes koko ikäni vaatteiden kanssa työskennelleenä olen kyllästynyt rätteihin.
Niiden ostaminen ei tuo samanlaista iloa kuin sisustustukseen liittyvien asioiden hankkiminen.
Tai ilo on ainakin huomattavasti lyhytaikaisempi.
Saattaa toki olla ohimeneväkin vaihe.
Mutta nyt ollaan pakkopullan edessä.
Piipahduksesta kaupungilla jäi mieleen kummittelemaan seuraavanlaisia Marimekon kolttuja.

Shoppailureissulle lähdin sitten näppärästi ilman maksuvälineitä.

Muuten olisi varmaan tullutkin ostettua kuvissa olevat koltut.

Pakko tunnustaa että kävin kyllä vähän kaverin kukkarolla.

Että näin epätoivosia ollaan koltun kanssa, huooooh!