Blossa Glögg

Jottei vaan jäisi ilman niin Alkoon piti kiiruhtaa hakemaan Blossa Glögg vuosikertaglögi.
Ei niinkään sisällön vuoksi kuin itse pullon. Joka vuosi ovat yhtä hienoja.

Tänä vuonna glögi on maustettu elsalvadorilaisista Arabica-pavuista paahdetulla kahvilla.
Kuullostaa mielenkiintoiselta. Tämä täytyy korkata hyvässä seurassa.

Rentouttavaa lauantai-iltaa!

Black & White lastenhuoneessa

Syksyn tullen iskee aina kauhea kodin uudistusvimma jota on niiiiiin

vaikea pitää aisoissa.

Tuntuu että joka huoneessa pitäisi päästä myllertämään, ainakin jossakin

mittakaavassa.

Lastenhuoneessa myllerrys on tarkoittanut lähinnä tavaroiden siirtelyä ja joitakin pieniä uusia hankintoja.

Kukkaron nyörien ollessa tiukalla olen koittanut saada uutta ilmettä kohtuuhinnalla.

Saanko esitellä black & white lastenhuoneessa:

Isot metallikirjaimet Hjortgårdenin nettikaupasta.
www.gardsromantik.se

Röstrandin kupit design Filippa K Elloksen nettikaupasta.
www.ellos.fi

Smile ja Happy tyynyt Home Day Birger et Mikkelsen
alelöytö sisustusliike Olivasta Sellon kauppakeskuksessa.

Tavoitteena on saada lastenhuoneen kaaos joskus siihen kuntoon, että kehtaan laittaa siitä kokonaisuudessaankin kuvia.
Vielä olisi painittavaa säilytysratkaisujen kanssa.
Pienen tytön tilpehöörin määrä on loputon. Samoin pikkuautojen ja legojen. Kaiken pitäisi olla käden ulottuvilla ja helposti käytettävissä, mutta samalla jollain lailla esteettisesti. Hmmmm....
Myllerrys saanee jatkoa.

Metsä metsässä metsään

Menkähäämme metsään, metsään, metsään.
Menkähäämme metsään nyt!

Vain parin askeleen päässä takapihaltamme alkaa luonnontilassa oleva metsä, jota kutsumme lasten kanssa puolen hehtaarin metsäksi.
Siellä käymme poimimassa mustikoita mustikkamaitoon, eväsretkellä ja etsimässä aarteita.
Viikonlopun metsäretken aarteet olivat nippu jäkälää, käpyjä ja puunoksa.
Näistä inspiroiduimme kyhäämään vanhaan puulaatikkoon pienen metsän lasten leikkieläimille.

bambiperhe

ovara

siilipariskunta

Oksille ripustimme pieniä pajusta tehtyjä
sydämiä ja tähtiä.

Tarkkasilmäinen poikani näki metsässä jopa vilauksen tontustakin :)
Niimpä kaivoimme kotonakin pari pientä Mailegin tonttua keikkumaan kerrossängyn portaille. On se joulun odotus lasten kanssa niin mahtavaa!
Varsinaisen joulukoristelun kanssa ajattelin sinnitellä ensi kuun alkuun...

Kivaa viikon alkua ja menkää ihmeessä metsään!

Tyylitesti

On se kumma miten sää vaikuttaa mielialaan.
Aurinko pilkistää ja häntä on taas pystyssä.

Olen saanut kotitehtäväkseni miettiä mikä on värimieltymykseni ja värimaailmani?
Mistä se kumpuaa ja mitä se viestii?
Vähintäänkin yhtä haasteellista kuin oman sisustustyylini määritteleminen, jota pohdiskelin keittiön lampun hankinnan yhteydessä.
Lopputuloshan oli määrittelemätön.

Menin Tikkurilan kotisivuille ja tein uteliaisuuttani siellä olevan tyylitestin.
Siinä vastataan seitsemään kysymykseen kuvia valitsemalla.
Testin päätteeksi voi sukeltaa omaan tyyliinsä katsomalla ideakuvia ja värilastuja.

Testin mukaan tyylini on luova seikkailija.
Rakastan yllätyksiä ja ennakkoluulottomia väriskaaloja.
Tyylini viestii rohkeutta, itsetuntemusta ja vastuullisia valintoja.
Yhdistele rennosti kaikkea mistä pidät; perittyä, kierrätettyä ja uutta.
Ideoi tutuille esineille uusia käyttötapoja.
Nouseva tyylini on aitouden etsijä.

Saattoihan tässä joku totuuden siemen ollakin ja ideakuviin pystyin samaistumaan hyvinkin.
Ihan hauska testi, käykääpä kokeilemassa!

Nyt kun tyylini on todistetusti määritelty, niin voin painia värimieltymyksieni parissa.
Olkoon nekin toistaiseksi määrittelemättömiä.



Luova seikkailija ja aitouden etsijä toivottelee mukavaa torstai-iltaa!

Pimeän karkotin

Pimeää, pimeää, pimeämpää.

Aamulla herätessä ulkona on sysimustaa, illoista puhumattakaan.

Pilvisinä päivinä tuntuu että pimeää on jo päiväseltäänkin.

Pimeään kyllästyneenä kävin ostamassa Tapanilassa sijaitsevasta 

Mosa Interiörsistä tämän ISON pimeän karkottimen.

Korkeutta sillä on n.50cm ja leveyttä 40cm.

Siis kerrankin ihan kunnon kokoinen lyhty.

 

D-vitamiini ja pimeän karkotin - niillä mennään kunnes saadaan lunta.

Jaksamista kaikille!

 

Piparin tuoksua

Lasten syysloma tuli ja meni.
Meillä se meni osittain aika jouluisissa tunnelmissa.
Jatkettiin tyttäreni kanssa jo syyskuussa aloitettua joulukorttien askartelua ja leivottiin pakastimen kätköihin jääneestä taikinasta pipareita.
Joululauluja ei sentään kuunneltu, vielä.

Kivaa puuhaa alusta loppuun, leipominen, koristelu ja tietenkin syöminen.

Pojan vilperikin yllätti kärsivällisyydellään ja jaksoi näperrellä vielä koristelunkin kimpussa.

Tätä on tehtävä pian uudelleen!

Aurikoista alkanutta viikkoa!

Elämänkumppaniksi Lokki

Yli viikko on ehtinyt vierähtää viimeisestä postauksesta.
Paljon on ehtinyt tapahtua ja kulunut viikko on ollut cirkusta pahimmillaan. 
Mutta nyt jatketaan siitä mihin viimeksi jäätiin.

Lupasin esitellä uuden keittiön valaisimen, jonka sain pitkällisen pohdinnan jälkeen vihdoin hankittua.

Päätöstä tehdessä sukelsin niinkin syvällisiin asioihin kuin pohtimaan tyyliäni sisustamisessa.

Sen määrittäminen olikin yllättävän vaikeaa!

Klassinen, romanttinen, etninen, moderni, runsas vai yksinkertainen?

Maalaisromanttinen viehättää, enisyys kiehtoo ja skandinaavinen tyyli miellyttää selkeydellään.

Värit puhuttelevat, mutta niin myös rauhallinen ja harmoninen valkoinen.

Tulin siihen lopputulokseen että tyylini on sekoitus kaikkea edellä mainittua, siis onnellisen määrittelemätön.

Päätöksen lampusta sain loppujen lopuksi tehtyä kahden lampulle asettamani kriteerin perusteella; hyvä valo ja muotoilu, joka kestää aikaa.

Tässä se on, elämänkumppani tositarkoituksella.
 

Yki Nummen Lokki valaisin

Lokki täyttää asettamani kriteerit loistavasti ja näyttää siltä
kuin se olisi aina ollutkin siinä,
I am happy!

Muutaman euron taikaa

Tämä kuuluu taas sarjaan kirpputorilöytöjä.

Tällä kertaa ajaa hurautin Klaukkalaan katsastamaan Viirin Kirppis-nimisen itsepalvelukirpputorin. Tämä löytyy osoitteesta Yrittäjäntie 9.
Ei ollut mikään ihan pieni kirpputori, vaan suurehkosta hallista oli kyse. Huonekaluille ja kirjoille oli pyhitetty oma osastonsa.
Myös jonkin verran uutta tavaraa oli myynnissä.

Vanhat täkit ovat mielestäni sympaattisia. Jo valmiiksi ihanan pehmeiksi kuluneita.
Niitä olen koittanut metsästellä jo aiemmilla kirpputorireissuilla,  mutta harvassa ovat olleet. Ei tarvinnut kauaa ihmetellä kun tämä kukkapeitto lähti matkaan. Kokonaisella 3€ hinnalla.
Pellavaiset tyynynpäälliset ovat aiempi parin euron löytö kirpputori Akselista.

Mukaan tarttui myös Marimekon uuden uutukainen tuikkukuppi. Niitähän ei koskaan voi olla liikaa. Korkkaamaton Tikkurilan harmony-sisustusmaalipurkkikin
vaihtoi omistaja varsin kohtuulliseen hintaan. Mitähän sillä maalaisi?

Vanhoja astioita tai lasitavaraa oli harmillisen niukasti tarjolla.
Niitä taitaa olla parempi metsästellä Riihimäki-Hämeenlinna akselilta.
Jos mieleen tulee hyviä käymisen arvoisia kirpputoreja, niin huikatkaa
ihmeessä!

Huomenna on taas perjantai :)
Akan ja minun iloinen jälleennäkeminen. Katsotaan mihin se tällä kertaa johtaa.
Autoni takaluukussa odottaa jo seuraava projekti. Ukko?

Elämänkumppanikin tositarkoituksella on vihdoin löytynyt.
Tällä viittaan keittiön lamppuun, joka on vihdoin hankittu.
Jippii ja jihhuu!!!
Vanha lamppu otettiin ajoissa pois, joten iltapalat on nautittu kynttilänvalossa.
Ihmeen hyvin on pärjätty ilman lamppuakin ja tila näyttää ihanan avaralta.
Jospa viikonlopun aikana uusi lamppu saataisiin kuitenkin paikalleen.

Luvassa siis turinaa Akasta, mahdollisesti Ukosta ja elämänkumppanista tositarkoituksella.

DIY - sunnuntai askartelua

Tulipas hyvä mieli kun huomaan 500 kävijän rajan menneen rikki.
Kiitos ystäville ja kaikille jotka jaksatte käydä lueskelemassa mitä cirkuksessani tapahtuu!
Tämä tekee minut onnelliseksi ja motivoi pusaamaan uusia juttuja iloksenne.

Mielessäni on jo jonkin aikaa muhinut ajatus koota seinälle musta-valkoinen kollaasi.
Se voisi olla jonkilainen sekoitus kuvista, julisteista ja teksteistä.
Sunnuntaina keräsin kasan vanhoja lehtiä ja aloitin leikkaa, liimaa ,askartelun.
Tyttäreni, joka rakastaa piirtämistä ja askartelua oli heti mukana jutussa.




Arvatkaapa kumpi tauluista on äidin ja kumpi tyttären tekemä?

Aamuihminen kun olen, niin teksti morgon stund har guld i mun vetoaa minuun.
Tällä on hyvä aloittaa seinäkollaasi.




tästä tuli kortti

Made by PS 7v.

Näitä oli tosi nopea ja helppo pienemmänkin ihmisen tehdä.
Yhdessä tekemisen iloa, suosittelen!

Entisöintiprojekti Akka part1 & part2

Heti ens alkuun pitäisi kai korjata tai tarkentaa hieman asiaa.
Noviisi kun olen nimitän projektiani entisöintiprojektiksi, vaikkei se sitä ihan kirjaimellisesti ole.
En ole nimittäin palauttamassa Akaksi nimetyn jakkaran alkuperäistä olemusta.
Kyseessä on pikemminkin kunnostus, joka tapahtuu Työväenopiston entisöintikurssilla.
Tässä kohtaa mainittakoon myös se että aiempaa kokemusta vastaavista puuhista ei ole, joten pahoittelut jos terminologia ei osu ihan kohdilleen.

No niin, mutta kyseessä on siis tuoli, palli, jakkara, jakka eli Akka.
Akalla on maalia komiat neljä kerrosta.
Valkoista, vihreää, sinistä ja pahnan pohjimmaisena punaista. Ei mikään vaatimaton tapaus.
Niinkuin kuvasta näkyy.



Akka ennen projektia

Visioni Akasta valmiina on valkoinen jakkara, jossa on turkoosit "kulutukset".
Sitä kohden mennään...eikun tuulta päin!


Part1

Ensimmäisellä kerralla aloitin raaputtelemalla jo puoliksi irti olevaa ja pahasti hilseilevää maalipintaa.
Sen jälkeen hioin (varovasti?) tasohiomakoneella ja koitin tavoittaa maalikerroksista turkoosin värin johon ihastuin. Jatkoin työstämistä käsin hiomalla.
Oikean värin esiin saaminen osoittautui varsin haasteelliseksi, käytännössä mahdottomaksi.
Näkyviin tuli myös ei toivottua punaista :(
Haluamaani lopputulosta ei saavutettaisi tällä tekniikalla, hmmmm....
Noin viiden tunnin näpertelyn jälkeen palattiin lähtöpisteeseen.
Akka sai pintaansa ohuen  kerroksen valkoista ja jäi viikoksi odottelemaan kohtaloaan.
Lievää ylämäkeä, muttei me Akan kanssa oltu moineskaan.
Kameran pahus unohdin ottaa ensimmäisellä kerralla mukaan, joten eri työvaiheista ei ole todistusaineistoa.




Akka vaiheen 1 jälkeen

Part2

Pähkäilyä ja pähkäilyä. Sitten toimintaa.
Lopputulosta koitettiin nyt saavutella toisella tekniikalla.
Edellisellä kerralla maalatun valkoisen maalipinnan alta kuulsi mukavasti turkoosia.
Koska turkoosin värin kaivaminen maalipintojen alta oli mahdotonta, niin päädyin maalaamaan turkoosia päälle.
Värin sekoitin opettajan opastuksella vihreästä pigmenttijauheesta ja sinisestä alkydimaalista.
Nämä löytyivät jostain kaapin perältä.
Oikea sävyn löytäminen kesti aikansa, mutta pääsin mielestäni hyvin lähelle oikeaa väriä.
Koitin saada aikaiseksi vaikutelman kulumista maalaamalla jalkoihin kohtia, joiden voisi kuvitella kuluneen käytössä. Maalaamisen jälkeen hioin käsin hiekkapaperilla. Ja maalasin. Liikaa maalia ja liian vähän maalia.
Maalasin ja hioin mahdollisimman aidon lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tätä vaihetta olisi voinut jatkaa loputtomiin.

Istuinosalle en tässä vaiheessa ollut tehnyt mitään ja Akka näytti jotenkin valjulta ja suorastaan huonovointiselta.
Päätin ottaa opettajan vinkistä vaarin ja kokeilla istuinosan maalaamista yksiväriseksi. Turkoosiksi.
Ainahan sitä saisi hiottua ja maalattua päälle.
Ratkaisu oli hyvä. Akka sai kaivattua särmää!



Akka vaiheen 2 jälkeen

Mukana kuljetan ns.taskukameraa, joten kuvien laatu ei päätä huimaa.
Esim. kulutukset jaloissa ovat luonnossa huomattavasti näkyvämmät.
Ensi kerralla sitten kunnon kamera mukaan.

Näiden parin kerran jälkeen olen oppinut seuraavaa.
Kaikki ei mene niinkuin Strömsössä.
Ole rohkea, peloton ja kokeile. Aina voi maalata uudelleen ja palata alkuun ;)
Ja käytä hanskoja. Se on muuten vaikeaa. Toiselle kerralle ostin sellaiset, mutta vähälle käytölle jäivät.
Tämä homma vie mennessään. Nyt on jo Akkaa ikävä ja mielessä välkkyy seuraavat projektit.
Onhan Akalle saatava Ukko!
Mutta peruna kerralla.

Tervetuloa seuraamaan särmän Akan part3!