Ensimmäinen isänpäivä ilman isää.
Olo on aika orpo.
Kutsuin ystäviä orpojen brunssille.
Niitä, jotka ovat isänsä menettäneitä.
Ja niitä, joiden lapset viettävät isänpäivää isän luona.
Ajatus siitä, ettei kenenkään tarvitse olla yksin tuntuu hyvältä.
Tästä tulee perinne.
Hyvää isänpäivää!!!
Hieno idea! Minä juurin sytytin kynttilän isääni muistellakseni.
ReplyDeleteYstävien seura helpottaa tämmösenä päivänä, vaikka ikävä onkin viiltävä. Mäkin piipahdin hautausmaalla viemässä kynttilän. Siellä oli mykistävän kaunista.
DeleteIhana idea. Mikä on tuo valkoinen kulho, jossa on puolikuu-kuvio yläreunassa?
ReplyDeleteHyvin spotattu Johanna :) Se on Ikean kukkaruukku, johon oon kontaktimuovista leikannu puolikuut.
DeleteKaunis idea. Täällä oli jo 12. isänpäivä ilman isää. :'(
ReplyDeleteIkävä ei varmaan häviä koskaan.
DeleteTodella kaunis idea♡ Ja aivan ihanannäköisiä herkkuja pöydässä!
ReplyDeleteHyvässä seurassa on hyvä syödä hyviä herkkuja :)
DeleteIhan liikutuin. Ihana idea! <3
ReplyDeleteIdeaa voisi toteuttaa moneen muuhunkn päivään. Pitääpä jalostaa ajatusta.
DeleteOsanottoni. Kaunis ajatus.
ReplyDeleteKiitos Riikka!
DeleteOlipa oivallinen ajatus. Isän- ja äitienpäivät ovat monelle tutulleni vähän vaikeita.
ReplyDeleteVaikeista päivistä voi onneksi koittaa tehdä vähän helpompia :)
DeleteKaunis ajatus! ..ja ihana kattaus!
ReplyDeleteKiitos Ride :)
DeleteOsanotto ja halaus. Kaunis kattaus ja niin kauniisti olet ajatellut - että isää voi muistella tavallasi - rakkaudella ja ilolla-.
ReplyDeleteVoi kiitos <3
DeleteKaunista, niin ajatustasolla kuin ihan konkreettisesti.
ReplyDeleteKiitos Tarja! Päivä on raskas, yhdessä se on ehkä edes hetken vähän kevyempi.
Delete